Luettelo Euroopan unionin maista

Taloudellisena ja poliittisena unionina Euroopan unioni koostuu 28 jäsenvaltiosta. Lukuun ottamatta Kyprosta, joka sijaitsee Länsi-Aasiassa, kaikki jäsenet ovat Euroopasta. EU:n lyhennettynä Euroopan unionin väkiluku on 512 497 877 ja pinta-ala 4 475 757 km ². Unioni ei ole vielä liitto, vaan se on kasvanut yhtenäismarkkinoiksi, joilla 19 jäsentä käyttää samaa valuuttaa – EUROa. Seuraavassa taulukossa on täydellinen luettelo EU-maista viimeisimmän kokonaisväestön mukaan. Löydät kunkin jäsenmaan tarkan liittymispäivän ja euroalueen ulkopuoliset valuutat, jotka ovat edelleen käytössä yhdeksässä muussa jäsenvaltiossa. Lisäksi se sisältää 23 virallista kieltä ja noin 150 alueellista kieltä. Huomaa, että jäsenmaiden määrä saattaa kasvaa lähitulevaisuudessa.

Kuinka monta maata Euroopan unionissa

Seuraavassa taulukossa on lueteltu kaikki 28 Euroopan unionin jäsenmaata. EU:n jäsenehdokasmaat ovat entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Islanti, Montenegro, Serbia ja Turkki. Mahdollisia ehdokasmaita ovat Albania, Bosnia ja Hertsegovina ja Kosovo. Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein eivät ole Euroopan unionin jäseniä, mutta ne osallistuvat sisämarkkinoihin tulliliittoa lukuun ottamatta.

Luettelo kaikista EU-maista

Katso seuraavasta taulukosta luettelo kaikista Euroopan unionin maista väestön mukaan.

Sijoitus	Lippu	Maa	Väestö	Liittymispäivä	Valuutta	Alue
1		Saksa	83,783,953	1957/3/25	EURO	Länsi-Eurooppa
2		Yhdistynyt kuningaskunta	67,886,022	1.1.1973	Britannian punta	Pohjoinen Eurooppa
3		Ranska	65,273,522	1957/3/25	EURO	Länsi-Eurooppa
4		Italia	60 461 837	1957/3/25	EURO	Etelä-Eurooppa
5		Espanja	46 754 789	1.1.1986	EURO	Etelä-Eurooppa
6		Puola	37 846 622	1.5.2004	Puolan złoty	Itä-Eurooppa
7		Romania	19,237,702	1.1.2007	Romanian leu	Itä-Eurooppa
8		Alankomaat	17,134,883	1957/3/25	EURO	Länsi-Eurooppa
9		Belgia	11 589 634	1957/3/25	EURO	Länsi-Eurooppa
10		Tšekin tasavalta	10 708 992	1.5.2004	Tšekin koruna	Itä-Eurooppa
11		Kreikka	10 423 065	1.1.1981	EURO	Etelä-Eurooppa
12		Portugali	10 196 720	1.1.1986	EURO	Etelä-Eurooppa
13		Ruotsi	10 099 276	1.1.1995	Ruotsin kruunu	Pohjoinen Eurooppa
14		Unkari	9 660 362	1.5.2004	Unkarin forintti	Itä-Eurooppa
15		Itävalta	9 006 409	1.1.1995	EURO	Länsi-Eurooppa
16		Bulgaria	6,948,456	1.1.2007	Bulgarian lev	Itä-Eurooppa
17		Tanska	5,792,213	1.1.1973	Tanskan kruunu	Pohjoinen Eurooppa
18		Suomi	5,540,731	1.1.1995	EURO	Pohjoinen Eurooppa
19		Slovakia	5,459,653	1.5.2004	EURO	Itä-Eurooppa
20		Irlanti	4,937,797	1.1.1973	EURO	Pohjoinen Eurooppa
21		Kroatia	4,105,278	7.1.2013	Kroatian kuna	Etelä-Eurooppa
22		Liettua	2 722 300	1.5.2004	EURO	Pohjoinen Eurooppa
23		Slovenia	2 078 949	1.5.2004	EURO	Etelä-Eurooppa
24		Latvia	1 886 209	1.5.2004	EURO	Pohjoinen Eurooppa
25		Viro	1,326,546	1.5.2004	EURO	Pohjoinen Eurooppa
26		Kypros	1,207,370	1.5.2004	EURO	Länsi-Aasia
27		Luxemburg	625,989	1957/3/25	EURO	Länsi-Eurooppa
28		Malta	441,554	1.5.2004	EURO	Etelä-Eurooppa

EU-maiden kartta

Faktaa Euroopan unionista

• Euroopan unionin päivää vietetään 9. toukokuuta.
• Niin sanottu ”euroalue” vastaa 17:ää EU:n jäsenvaltiota, jotka ottivat euron käyttöön, ja Viro oli viimeinen maa, joka otti valuutan käyttöön vuonna 2011.
• Euroopan väestön arvioidaan olevan 500 miljoonaa ihmistä, mikä vastaa 7 prosenttia maailman väestöstä.
• Jotkut tutkijat uskovat, että Euroopan unionin muodostuminen alkaa Benelux-blokin (Belgia, Alankomaat, Luxemburg) syntymisestä toisen maailmansodan aikana, jonka päätavoitteena oli muodostaa yhteismarkkinat alentamalla jäsenmaiden tullitariffeja.
• Euroopan unioni osallistuu tärkeille kokousfoorumeille, kuten G7 – Seitsemän ryhmä, G8 (G7 + Venäjä) ja G20.

Euroopan yhdentymisen alku

Sodan jälkeinen Eurooppa ja yhtenäisyyden tarve

Toisen maailmansodan tuhojen jälkeen Eurooppa kohtasi kiireellisen jälleenrakennuksen ja rauhan tarpeen. Ajatus Euroopan yhdentymisestä nähtiin keinona ehkäistä tulevia konflikteja ja edistää taloudellista yhteistyötä. Robert Schumanin, Jean Monnet’n ja Konrad Adenauerin kaltaiset johtajat visioivat yhtenäisestä Euroopasta, jossa maat tekisivät yhteistyötä vakauden ja vaurauden takaamiseksi.

Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY)

Vuonna 1951 Pariisin sopimuksella perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY), joka oli ensimmäinen askel kohti taloudellista yhdentymistä. Tämän sopimuksen tarkoituksena oli säännellä jäsenmaiden (Belgia, Ranska, Italia, Luxemburg, Alankomaat ja Länsi-Saksa) hiili- ja terästeollisuutta ja asettaa ne yhteisen vallan alaisuuteen. EHTY oli uraauurtava aloite, joka loi pohjan syvemmälle yhteistyölle ja antoi ennakkotapauksen tulevalle yhdentymiselle.

Euroopan talousyhteisön muodostuminen

Rooman sopimus

EHTY:n menestys edisti yhdentymistä, mikä johti Rooman sopimuksen allekirjoittamiseen vuonna 1957. Tällä sopimuksella perustettiin Euroopan talousyhteisö (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom). ETY:n tavoitteena oli luoda yhteismarkkinat ja tulliliitto kuuden perustajajäsenen kesken edistäen tavaroiden, palveluiden, pääoman ja ihmisten vapaata liikkuvuutta. Euratom keskittyi ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön.

ETY:n laajentaminen ja syventäminen

1960- ja 1970-luvuilla ETY laajensi jäsenistöään ja syvensi integraatiotaan. Tanska, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta liittyivät unioniin vuonna 1973, mikä merkitsi ensimmäistä laajentumista. Tänä aikana kehitettiin myös yhteisiä politiikkoja, kuten yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) ja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).

ETY:stä Euroopan unioniin

Euroopan yhtenäisasiakirja

1980-luku toi merkittäviä muutoksia, kun Euroopan yhtenäisasiakirja (SEA) allekirjoitettiin vuonna 1986. SEA:n tavoitteena oli luoda yhtenäismarkkinat vuoteen 1992 mennessä poistamalla jäljellä olevat vapaan kaupan esteet ja yhdenmukaistamalla säännöksiä eri jäsenvaltioissa. Se myös laajensi Euroopan parlamentin toimivaltaa ja tehosti yhteistyötä muun muassa ympäristöpolitiikan ja tutkimuksen aloilla.

Maastrichtin sopimus

Sopimus Euroopan unionista, joka tunnetaan yleisesti nimellä Maastrichtin sopimus, allekirjoitettiin vuonna 1992 ja tuli voimaan vuonna 1993. Tämä sopimus merkitsi Euroopan unionin (EU) muodollista perustamista ja otettiin käyttöön kolmipilarirakenne: Euroopan yhteisöt, yhteinen Ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) sekä oikeus- ja sisäasiat (YOS). Se loi myös pohjan talous- ja rahaliitolle (EMU) ja yhteisen valuutan euron käyttöönotolle.

Euro ja laajentuminen

Euron käyttöönotto

Euro otettiin käyttöön kirjanpitovaluuttana vuonna 1999 ja liikkeeseen vuonna 2002, jolloin siitä tuli 12 EU-maan virallinen valuutta. Euroopan keskuspankin (EKP) perustamisella ja vakaus- ja kasvusopimuksen (SGP) täytäntöönpanolla pyrittiin varmistamaan finanssikuri ja talouden vakaus euroalueella.

Itälaajentuminen

EU:n laajin laajentuminen tapahtui vuonna 2004, ja siihen liittyi kymmenen uutta jäsenmaata Keski- ja Itä-Euroopasta sekä Kypros ja Malta. Tämän laajennuksen tavoitteena oli edistää vakautta, demokratiaa ja talouskasvua kommunistisen jälkeisessä Euroopassa. Bulgaria ja Romania liittyivät vuonna 2007 ja Kroatia vuonna 2013.

Haasteet ja uudistukset

Lissabonin sopimus

Vuonna 2009 voimaan tulleen Lissabonin sopimuksen tarkoituksena oli tehostaa EU:n toimintaa ja vahvistaa sen demokraattista legitiimiyttä. Se uudisti toimielinrakenteita, otti käyttöön Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan viran ja laajensi Euroopan parlamentin roolia. Sopimuksessa määrättiin myös ulkosuhteiden ja päätöksentekoprosessien johdonmukaisuudesta.

Talouskriisit ja niihin reagointi

Vuoden 2008 maailmanlaajuinen finanssikriisi ja sitä seurannut euroalueen velkakriisi asettivat EU:lle merkittäviä haasteita. Jäsenvaltiot panivat täytäntöön säästötoimenpiteitä ja rahoitusuudistuksia taloutensa vakauttamiseksi. EU perusti mekanismeja, kuten Euroopan vakausmekanismin (ESM) ja teki pankkiunionin aloitteita vahvistaakseen rahoitushallintoa ja ehkäistäkseen tulevia kriisejä.

Nykyinen kehitys ja EU:n tulevaisuus

Brexit

Vuonna 2016 Iso-Britannia äänesti EU:sta eroamisen puolesta, mikä johti Brexitiin. Iso-Britannia erosi virallisesti EU:sta 31. tammikuuta 2020. Brexitillä on ollut syvällisiä poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotka ovat herättäneet keskusteluja EU:n tulevasta suunnasta ja yhteenkuuluvuudesta.

Meneillään oleva yhdentyminen ja laajentuminen

Haasteista huolimatta EU jatkaa syvempää yhdentymistä ja laajentumista. Länsi-Balkanin ja Itä-Euroopan maat pyrkivät liittymään unioniin, ja EU on edelleen sitoutunut tukemaan niiden uudistuksia ja kehitystä. Sellaiset kysymykset kuin ilmastonmuutos, digitaalinen muutos ja geopoliittiset jännitteet muokkaavat EU:n poliittista agendaa ja roolia globaalilla näyttämöllä.