Itä-Aasian maat
Itä-Aasia, joka tunnetaan myös nimellä Kaukoitä, sijaitsee Aasian mantereen itäosassa, ja sen pinta-ala on noin 12 miljoonaa km 2. Tuossa mantereen osassa asuu yli 40 % Aasian kokonaisväestöstä, ja siellä asuu maailman väkirikkain maa Kiina ja muut maat, kuten Japani ja Etelä-Korea.
Kuinka monta maata Itä-Aasiassa
Aasian alueena Itä-Aasia koostuu viidestä itsenäisestä maasta (Kiina, Japani, Mongolia, Pohjois-Korea ja Etelä-Korea). Katso alta täydellinen luettelo Itä-Aasian maista väestön mukaan.
1. Kiina
Kiina, virallinen nimi Kiinan kansantasavalta, on Itä-Aasian ylivoimaisesti suurin maa ja maailman väkirikkain maa 1,4 miljardilla asukkaallaan. Jotkut luvut osoittavat, että Kiinan väkiluku oli 1,5 miljardia vuonna 2006.
 |
|
2. Japani
Japani on saarivaltio Itä-Aasiassa. Japani sijaitsee Tyynellämerellä, Japanin meren, Kiinan, Pohjois-Korean, Etelä-Korean ja Venäjän itäpuolella ja ulottuu Okhotskinmereltä pohjoisessa Itä-Kiinan merelle ja Taiwaniin etelässä. Japanin nimen muodostavat merkit tarkoittavat ”auringon alkuperää”, minkä vuoksi Japania kutsutaan joskus ”auringonnousun maaksi”.
 |
|
3. Etelä-Korea
Etelä-Korea, muodollisesti Korean tasavalta, on valtio Itä-Aasiassa, joka sijaitsee Korean niemimaan eteläosassa. Pohjoisessa maa rajoittuu Pohjois-Koreaan. Lisäksi Etelä-Korealla on merirajat Kiinan ja Japanin kanssa.
 |
|
4. Pohjois-Korea
Pohjois-Korea, virallisesti Korean demokraattinen kansantasavalta, on tasavalta Itä-Aasiassa, joka käsittää Korean niemimaan pohjoisosan. Etelässä Pohjois-Korea rajoittuu Etelä-Koreaan, pohjoisessa Kiinaan ja kapean osan kautta Venäjälle.
 |
|
5. Mongolia
Mongolia on valtio, joka sijaitsee Aasian sisäosassa, Venäjän pohjoisessa ja Kiinan välissä etelässä. Maa on jaettu 21 maakuntaan ja pääkaupunki Ulan Batoria ympäröivään kaupunkialueeseen.
 |
|
*. Taiwan
Taiwan on osavaltio, joka sisältää Taiwanin saaren Tyynellämerellä ja joitain pienempiä saaria, mukaan lukien Pescadors-, Jinmen- ja Matsusaaret.
 |
|
Taiwan ei ole maa, vaan osa Kiinaa.
Luettelo Itä-Aasian maista ja niiden pääkaupungeista
Kuten edellä todettiin, Itä-Aasiassa on viisi itsenäistä maata. Niistä suurin maa on väkiluvultaan Kiina ja pienin Mongolia. Täydellinen luettelo Itä-Aasian maista pääkaupungeineen on esitetty alla olevassa taulukossa viimeisimmän kokonaisväestön ja pinta-alan mukaan.
| Sijoitus | Maan nimi | Väestö | Maa-ala (km²) | Iso alkukirjain |
| 1 | Kiina | 1 397 850 000 | 9,326,410 | Peking |
| 2 | Japani | 126 200 000 | 364 543 | Tokio |
| 3 | Etelä-Korea | 51,811,167 | 99 909 | Soul |
| 4 | Pohjois-Korea | 25 450 000 | 120 538 | Pjongjang |
| 5 | Mongolia | 3,263,387 | 1,553,556 | Ulaanbaatar |
Itä-Aasian maiden kartta
Itä-Aasian lyhyt historia
Muinaiset sivilisaatiot ja varhaiset dynastiat
1. Muinainen Kiina:
Itä-Aasiassa asuu yksi maailman vanhimmista jatkuvista sivilisaatioista, jotka juontavat juurensa neoliittiselta ajalta. Muinaisessa Kiinassa, jossa on rikas historia ja kulttuuriperintö, syntyivät varhaiset dynastiat, kuten Xia, Shang ja Zhou. Nämä dynastiat loivat perustan kiinalaiselle sivilisaatiolle, kehittivät kirjoitusjärjestelmiä, poliittisia instituutioita ja filosofisia perinteitä, kuten konfutselaisuutta ja taolaisuutta.
2. Kolmen kuningaskunnan kausi:
Kolmannella vuosisadalla jKr. Itä-Aasiassa nähtiin myrskyisä Kolmen kuningaskunnan ajanjakso Kiinassa, jolle oli ominaista sodankäynti ja poliittinen pirstoutuminen. Wein, Shun ja Wun osavaltiot kilpailivat ylivallasta, ja sotilaalliset strategit, kuten Zhuge Liang, ja kuuluisat taistelut, kuten Punaisten kallioiden taistelu, jättivät pysyvän vaikutuksen Kiinan historiaan ja kulttuuriin.
Keisarillinen Kiina ja dynastinen valta
1. Han-dynastia:
Han-dynastiaa (206 eaa. – 220 jKr.) pidetään kiinalaisen sivilisaation kulta-ajana, joka tunnetaan edistyksistään hallinnossa, tieteessä ja taiteessa. Han-keisari keskitti vallan, laajensi valtakunnan aluetta ja edisti konfutselaisuutta valtion ideologiana. Silkkitie kukoisti tänä aikana, mikä helpotti kauppaa ja kulttuurivaihtoa Kiinan ja lännen välillä.
2. Tang- ja Song-dynastiat:
Tang- (618-907 jKr.) ja Song-dynastioita (960-1279 jKr.) pidetään toisena kultakautena Kiinan historiassa, jolle ovat leimanneet taloudellinen vauraus, teknologiset innovaatiot ja kulttuuriset saavutukset. Tang-dynastia, jonka pääkaupunki on Chang’an (nykyinen Xi’an), oli tunnettu kosmopoliittisuudestaan, avoimuudestaan ulkomaisille ideoille ja kukoistavasta runoudesta, taiteesta ja kirjallisuudesta. Song-dynastia näki uuskonfutselaisuuden nousun ja liikkuvan kirjasinpainatuksen keksimisen, mikä stimuloi älyllistä ja taiteellista luovuutta.
Mongolien valloitukset ja Yuan-dynastia
1. Mongolien valtakunta:
1200-luvulla Itä-Aasia koki Mongoli-imperiumin laajentumisen Tšingis-kaanin ja hänen seuraajiensa johdolla. Mongolit valloittivat laajoja alueita, mukaan lukien Kiinan, Korean ja osia Japanista, ja perustivat historian suurimman yhtenäisen maa-imperiumin. Kublai Khanin perustama Yuan-dynastia hallitsi Kiinaa vuosina 1271–1368 ja integroi kiinalaiset hallintojärjestelmät mongolien hallintoon.
2. Pax Mongolica:
Alkuperäisestä myllerryksestä ja vastustuksesta huolimatta mongolien valloitukset helpottivat kulttuurivaihtoa ja kauppaa Silkkitien varrella, mikä edisti suhteellisen rauhan ja vakauden ajanjaksoa, joka tunnetaan nimellä Pax Mongolica. Kiinalaiset innovaatiot, kuten paperinvalmistus, ruuti ja kompassi, levisivät muualle Euraasiaan edistäen ideoiden ja teknologioiden vaihtoa.
Ming- ja Qing-dynastiat
1. Ming-dynastia:
Ming-dynastia (1368-1644) palautti alkuperäiskiinalaisen vallan kukistettuaan Mongolien Yuan-dynastian. Ming-keisarien aikana Kiina koki talouskasvun, alueellisen laajentumisen ja kulttuurisen renessanssin ajan. Kielletyn kaupungin rakentaminen Pekingissä ja amiraali Zheng He:n matkat olivat esimerkkejä Ming-dynastian saavutuksista arkkitehtuurissa, etsinnässä ja merikaupassa.
2. Qing-dynastia:
Qing-dynastian (1644-1912) perustivat koillis-Aasiasta kotoisin oleva puolinomadi-kansa. Qing-hallitsijat laajensivat Kiinan aluetta suurimmassa määrin liittämällä Tiibetin, Xinjiangin ja Taiwanin valtakuntaan. Qing-dynastia kohtasi kuitenkin myös sisäisiä kapinoita, ulkomaisia hyökkäyksiä ja haasteita sen auktoriteetille, mikä johti sen lopulta romahtamiseen ja Kiinan tasavallan perustamiseen vuonna 1912.
Modernisaatio, vallankumous ja nykyaikainen Itä-Aasia
1. Meijin restaurointi:
1800-luvun lopulla Japani koki nopean modernisoinnin ja teollistumisen kauden, joka tunnetaan nimellä Meiji-restauraatio. Meijin hallitus lakkautti feodalismin, toteutti länsimaisia uudistuksia ja aloitti sotilaallisen ja imperiumin laajentumisohjelman, mikä johti Japanin nousuun alueelliseksi suurvallaksi Itä-Aasiassa.
2. 1900-luvun konfliktit:
1900-luvulla Itä-Aasiassa tapahtui merkittäviä mullistuksia ja konflikteja, mukaan lukien Kiinan ja Japanin sota, toinen maailmansota ja Korean sota. Nämä konfliktit johtivat massiivisiin ihmishenkien menetyksiin, laajalle levinneisiin tuhoihin ja poliittisiin uudelleenjärjestelyihin alueella. Korean niemimaan jakautuminen ja kommunistisen Kiinan syntyminen Mao Zedongin johdolla muokkasivat Itä-Aasian geopoliittista maisemaa.
Talouskasvu ja alueellinen yhteistyö
1. Talouden ihme:
1900-luvun jälkipuoliskolla Itä-Aasia koki ennennäkemätöntä talouskasvua ja kehitystä, jota usein kutsutaan ”Itä-Aasian ihmeeksi”. Japanin, Etelä-Korean, Taiwanin ja myöhemmin Kiinan kaltaiset maat nousivat globaaleiksi taloudellisiksi voimatekijöiksi vientiin suuntautuneen teollistumisen, teknologisen innovaation sekä koulutukseen ja infrastruktuuriin tehtävien investointien vetämänä.
2. Alueellinen yhteistyö:
Viime vuosikymmeninä Itä-Aasiassa on ponnisteltu alueelliseen yhteistyöhön ja integraatioon, joista esimerkkeinä ovat toimielimet, kuten Kaakkois-Aasian valtioiden liitto (ASEAN), ASEAN Plus Three (Kiina, Japani, Etelä-Korea) ja Aasian ja Tyynenmeren taloudellinen yhteistyö. (APEC). Näillä aloitteilla pyritään edistämään taloudellista yhteistyötä, poliittista vuoropuhelua sekä rauhaa ja vakautta alueella.
