Luettelo Euroopan maista (aakkosjärjestys)

Eurooppa on maailman tiheimmin asuttu maanosa, ja se sijaitsee maapallon pohjoisella pallonpuoliskolla. Sen kokonaispinta-ala on 10 498 000 km ² ja sen väkiluku on 744,7 miljoonaa. Venäjän federaatio on Euroopan suurin maa 17 075 400 km ^{2 :} llä ja väkirikkain valtio 143,5 miljoonalla asukkaallaan. Seuraavaksi tulee Saksa, jonka pinta-ala on 357 120 km ² ja väkiluku 81,89 miljoonaa.

Alueet Euroopassa

• Itä-Eurooppa
• Länsi-Eurooppa
• Pohjoinen Eurooppa
• Etelä-Eurooppa

Maantieteellisesti Eurooppaa rajoittuu pohjoisessa jäätikkö, idässä Ural-vuoret, etelässä Kaspianmeri ja Mustameri ja Kaukasus (luonnolliset rajat Euroopan ja Aasian välillä) sekä Välimeri. Katso seuraava Euroopan sijaintikartta.

Kuinka monta maata Euroopassa

Vuoteen 2020 mennessä Euroopan mantereella on 45 maata. Koot vaihtelevat suuresti, ja voimme löytää pienen Vatikaanin (0,44 km ² ), Monacon (0,44 km ² ), San Marinon (61,2 km ² ), Liechtensteinin (160 km ² ) ja Andorran ruhtinaskunnan (468 km). km ² ).

Euroopan mannermaat

Seuraavat viisi maata sijaitsevat sekä Euroopassa että Aasiassa. Ne on lueteltu väestön mukaan.

• Venäjä
• Kazakstan
• Azerbaidžan
• Georgia
• Turkki

Kyproksen saari on osa Aasiaa, mutta poliittisesti kuuluu Eurooppaan. Pienen saaren miehittää Turkki ja Iso-Britannia, joilla on edelleen sotilastukikohtia siellä. Osa alueesta, eteläinen, otettiin Euroopan unionin jäseneksi vuonna 2004. Georgia, Azerbaidžan ja Armenia ovat maantieteellisesti katsottuna Aasian mantereeseen kuuluvia maita. Ne sijaitsevat Kaukasuksen alueella, ja niitä pidetään mannertenvälisinä maina. Azerbaidžan ja Georgia rajaavat Venäjää (eurooppalainen osa), joista entinen on ollut Euroopan neuvoston jäsen 25. tammikuuta 2001 lähtien.

Aakkosellinen luettelo kaikista Euroopan maista

Yhteenvetona voidaan todeta, että Euroopassa on yhteensä 45 itsenäistä valtiota ja 6 riippuvaista aluetta. Katso seuraavasta täydellinen luettelo Euroopan maista aakkosjärjestyksessä:

#	Lippu	Maan nimi	Väestö	Virallinen nimi
1		Albania	2 877 808	Albanian tasavalta
2		Andorra	77,276	Andorran ruhtinaskunta
3		Itävalta	9 006 409	Itävallan tasavalta
4		Valko-Venäjä	9,449,334	Valko-Venäjän tasavalta
5		Belgia	11 589 634	Belgian kuningaskunta
6		Bosnia ja Hertsegovina	3 280 830	Bosnia ja Hertsegovina
7		Bulgaria	6,948,456	Bulgarian tasavalta
8		Kroatia	4,105,278	Kroatian tasavalta
9		Tšekin tasavalta	10 708 992	Tšekin tasavalta
10		Tanska	5,792,213	Tanskan kuningaskunta
11		Viro	1,326,546	Viron tasavalta
12		Suomi	5,540,731	Suomen tasavalta
13		Ranska	65,273,522	Ranskan tasavalta
14		Saksa	83,783,953	Saksan liittotasavalta
15		Kreikka	10 423 065	Helleenien tasavalta
16		pyhä Meri	812	pyhä Meri
17		Unkari	9 660 362	Unkari
18		Islanti	341 254	Islannin tasavalta
19		Irlanti	4,937,797	Irlanti
20		Italia	60 461 837	Italian tasavalta
21		Latvia	1 886 209	Latvian tasavalta
22		Liechtenstein	38,139	Liechtenstein
23		Liettua	2 722 300	Liettuan tasavalta
24		Luxemburg	625,989	Luxemburgin suurherttuakunta
25		Malta	441,554	Maltan tasavalta
26		Moldova	4,033,974	Moldovan tasavalta
27		Monaco	39,253	Monacon ruhtinaskunta
28		Montenegro	628,077	Montenegro
29		Alankomaat	17,134,883	Alankomaiden kuningaskunta
30		Pohjois-Makedonia	2 022 558	Pohjois-Makedonian tasavalta
31		Norja	5,421,252	Norjan kuningaskunta
32		Puola	37 846 622	Puolan tasavalta
33		Portugali	10 196 720	Portugalin tasavalta
34		Romania	19,237,702	Romania
35		Venäjä	145 934 473	Venäjän federaatio
36		San Marino	33,942	San Marinon tasavalta
37		Serbia	8,737,382	Serbian tasavalta
38		Slovakia	5,459,653	Slovakian tasavalta
39		Slovenia	2 078 949	Slovenian tasavalta
40		Espanja	46 754 789	Espanjan kuningaskunta
41		Ruotsi	10 099 276	Ruotsin kuningaskunta
42		Sveitsi	8,654,633	Sveitsin valaliitto
43		Turkki	84 339 078	Turkin tasavalta
44		Ukraina	43,733,773	Ukraina
45		Yhdistynyt kuningaskunta	67,886,022	Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta

Euroopan unioni

Euroopan unioni (EU) on taloudellinen ja poliittinen blokki, jonka päätavoitteena on ylläpitää rauhaa Euroopan mantereella taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen ohjelmien avulla. Kaikista Euroopan maista 28 maata kuuluu Euroopan unioniin.

Kartta Euroopan maista

Euroopan lyhyt historia

Muinaiset sivilisaatiot

Esihistoriallinen Eurooppa

Euroopan historia alkaa esihistoriallisesta ihmisen toiminnasta, josta todistavat Lascaux’n luolamaalaukset Ranskassa ja Stonehenge Englannissa. Neoliittinen vallankumous näki maatalouden ja pysyvien siirtokuntien tulon, mikä johti varhaisten sivilisaatioiden nousuun.

Klassinen antiikki: Kreikka ja Rooma

Muinainen Kreikka, joka kukoisti 700-400-luvulla eaa., loi länsimaisen sivilisaation perustan edistymällä filosofiassa, politiikassa ja taiteessa. Ateenan ja Spartan kaupunkivaltiot olivat merkittäviä, ja Aleksanteri Suuren valloitukset levittivät hellenististä kulttuuria kaikkialle Eurooppaan ja Aasiaan.

Rooman tasavalta, joka perustettiin vuonna 509 eaa., kehittyi Rooman valtakunnaksi vuonna 27 eaa. Rooman valtava valtakunta yhdisti suuren osan Euroopasta tuoden teitä, vesijohtoja ja latinan kielen. Pax Romana (27 eaa.-180 jKr.) merkitsi suhteellisen rauhan ja vakauden aikaa. Länsi-Rooman valtakunnan taantuminen 500-luvulla jKr. johti Euroopan pirstoutumiseen pienempiin kuningaskuntiin.

Keskiaika

Bysantin valtakunta ja varhaiskeskiaikainen kuningaskunta

Bysantin valtakunta, Itä-Rooman valtakunnan jatko, säilytti roomalaiset ja kreikkalaiset perinteet samalla kun se vaikutti Itä-Eurooppaan ja Lähi-itään. Länsi-Euroopassa syntyi germaanisia valtakuntia, kuten frankeja, kun Kaarle Suuri (768-814 jKr.) perusti Karolingien valtakunnan ja herätti keisarin tittelin lännessä.

Feodalismi ja Pyhä Rooman valtakunta

Keskitetyn vallan romahtaminen johti feodalismin nousuun, järjestelmään, jossa paikalliset herrat hallitsivat omia maitaan, mutta olivat asepalveluksen velkaa kuninkaalle. Vuonna 962 perustettu Pyhä Rooman valtakunta pyrki elvyttämään Kaarle Suuren perintöä, vaikka se pysyikin hajanaisena valtioiden liittovaltiona. Luostaruudella ja katolisella kirkolla oli keskeinen rooli tiedon säilyttämisessä ja yhteiskunnan vakauttamisessa tänä aikana.

Renessanssi ja reformaatio

Renessanssi

Renessanssi, joka alkoi Italiasta 1300-luvulla ja levisi kaikkialle Eurooppaan, oli aikakausi, jolloin kiinnostus klassiseen oppimiseen ja taiteellisiin innovaatioihin nousi uudelleen. Se toi edistystä taiteessa, tieteessä ja ajattelussa, ja Leonardo da Vincin, Michelangelon ja Galileon kaltaiset hahmot antoivat merkittävän panoksen.

Uskonpuhdistus

1500-luvun protestanttinen uskonpuhdistus, jonka aloitti Martin Lutherin 95 teesiä vuonna 1517, haastoi katolisen kirkon auktoriteettia ja johti uskonnolliseen pirstoutumiseen. Uskonpuhdistus ja sitä seurannut katolinen vastareformaatio muokkasivat Euroopan uskonnollista maisemaa, mikä johti konflikteihin, kuten kolmikymmenvuotiseen sotaan (1618-1648) ja protestanttisten ja katolisten valtioiden perustamiseen.

Varhaismoderni kausi

Tutkimuksen aika

Tutkimuksen aikakaudella 1400- ja 1500-luvuilla eurooppalaiset suurvallat, kuten Espanja, Portugali ja myöhemmin Englanti, Ranska ja Alankomaat, laajensivat valtakuntaansa Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Tämä aikakausi toi valtavaa vaurautta Eurooppaan, mutta aloitti myös vuosisatoja jatkuneen kolonisoinnin ja hyväksikäytön.

Valaistus ja vallankumoukset

1600- ja 1700-luvun valistus korosti järkeä, yksilön oikeuksia ja tieteellistä tutkimusta. Filosofit, kuten Voltaire, Rousseau ja Kant, vaikuttivat poliittiseen ajatteluun ja asettivat alustan vallankumouksellisille liikkeille. Ranskan vallankumous (1789-1799) muutti dramaattisesti Ranskaa ja inspiroi kapinoita kaikkialla Euroopassa, mikä johti Napoleon Bonaparten nousuun ja Napoleonin sotiin (1803-1815).

1800-luku

Teollinen vallankumous

Teollinen vallankumous, joka alkoi Britanniasta 1700-luvun lopulla, levisi ympäri Eurooppaa muuttaen talouksia maataloudesta teollisiksi. Tekniikan ja liikenteen innovaatiot, kuten höyrykone ja rautatiet, vauhdittivat kaupungistumista ja yhteiskunnallisia muutoksia.

Nationalismi ja valtionmuodostus

1800-lukua leimasi nationalismin nousu ja modernien kansallisvaltioiden muodostuminen. Italian ja Saksan yhdistyminen 1860- ja 1870-luvuilla muokkasi Euroopan poliittista karttaa. Ottomaanien ja Itävalta-Unkarin valtakuntien kaltaisten imperiumien rappeutuminen johti uusien valtioiden syntymiseen ja lisäsi kansallisia jännitteitä.

1900-luku ja nykyaika

Maailmansodat ja niiden seuraukset

1900-lukua hallitsi kaksi maailmansotaa. Ensimmäinen maailmansota (1914-1918) johti merkittävään poliittiseen mullistukseen, imperiumien romahtamiseen ja kansallisten rajojen uudelleen piirtämiseen. Toinen maailmansota (1939-1945) toi ennennäkemättömän tuhon ja holokaustin, jota seurasi Euroopan jakautuminen kylmän sodan aikana. Neuvostoliiton johtama itäblokki ja Yhdysvaltojen johtama länsiblokki edustivat ideologisia konflikteja kommunismin ja kapitalismin välillä.

Euroopan yhdentyminen

Toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa pyrittiin edistämään rauhaa ja yhteistyötä, mikä johti Euroopan talousyhteisön (ETY) perustamiseen vuonna 1957 ja sen kehittymiseen Euroopan unioniksi (EU). EU:n tavoitteena oli varmistaa taloudellinen yhteistyö, poliittinen vakaus ja ehkäistä tulevia konflikteja.

Nykyaikaiset haasteet

2000-luku on tuonut mukanaan uusia haasteita, mukaan lukien talouskriisit, maahanmuuttokysymykset ja populismin nousu. Brexit-kansanäänestys vuonna 2016 korosti jännitteitä EU:ssa. Euroopassa on myös ympäristönäkökohdat ja kestävän kehityksen tarve. Näistä haasteista huolimatta Eurooppa on edelleen maailman johtava kulttuurin, teknologian ja poliittisen ajattelun alalla.