Pohjois-Euroopan maat
Kuinka monta maata Pohjois-Euroopassa
Euroopan alueena Pohjois-Eurooppa koostuu 10 itsenäisestä maasta (Tanska, Viro, Suomi, Islanti, Irlanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Iso-Britannia) ja 3 alueesta (Ahvenanmaa, Färsaaret, Mansaari). Katso alta luettelo Pohjois-Euroopan maista ja riippuvuuksista väestön mukaan. Lisäksi löydät ne kaikki aakkosjärjestyksessä tämän sivun lopusta.
1. Tanska
Tanska on Ruotsin naapuri ja rajoittuu merenkulkuun Ruotsin kanssa idässä. Tanskaan kuuluvat myös Färsaaret ja Grönlanti, joilla molemmilla on kehittynyt autonomia. Hallinnollisesti Tanska on jaettu Pohjois-Jyllantiin, Seelantiin, Etelä-Tanskaan, Keski-Jyllantiin ja pääkaupunkiin.
![]() |
|
2. Viro
Viro, virallisesti Viron tasavalta, on Baltian maa, joka rajoittuu Latvian ja Venäjän rajaan.
![]() |
|
3. Suomi
Suomi, virallisesti Suomen tasavalta, on tasavalta Pohjois-Euroopassa. Suomella on maaraja Norjan, Ruotsin, Venäjän ja eteläisellä merirajalla Viron kanssa. Suomenlahti sijaitsee Suomen ja Viron välissä.
![]() |
|
4. Islanti
Islanti on tasavalta, johon kuuluu samanniminen saari ja siihen liittyvät pienet saaret. Islanti sijaitsee Pohjois-Atlantilla Grönlannin ja Färsaarten välissä napapiirin eteläpuolella.
![]() |
|
5. Irlanti
Irlanti on osavaltio Euroopassa, joka miehittää noin viisi kuudesosaa Irlannin saaresta, joka jaettiin vuonna 1921. Sillä on ainoa maaraja Iso-Britanniaan kuuluvan Pohjois-Irlannin kanssa saaren koillisosassa.
![]() |
|
6. Latvia
Latvia, virallisesti Latvian tasavalta, on tasavalta Baltiassa Pohjois-Euroopassa, joka rajoittuu lännessä Itämereen, pohjoisessa Viroon, idässä Venäjään ja etelässä Liettuaan ja Valko-Venäjään.
![]() |
|
7. Liettua
Liettua, muodollisesti Liettuan tasavalta, on tasavalta Pohjois-Euroopan Baltiassa. Maa rajoittuu pohjoisessa Latviaan, etelässä Valko-Venäjään ja Puolaan sekä lounaaseen Venäjän Kaliningradin eksklaaviin. Maan kansallispäivä on 16. helmikuuta.
![]() |
|
8. Norja
Norja, muodollisesti Norjan kuningaskunta, on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa, Ruotsin länsipuolella Skandinavian niemimaalla. Norjalla on Ruotsin lisäksi maaraja Venäjän ja Suomen kanssa pohjoisimmissa osissa.
![]() |
|
9. Ruotsi
![]() |
|
10. Yhdistynyt kuningaskunta
Iso-Britannia, muodollisesti Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, on suvereeni valtio, joka sijaitsee Euroopan mantereen luoteisrannikolla.
![]() |
|
Luettelo Pohjois-Euroopan maista ja niiden pääkaupungeista
Kuten edellä todettiin, Pohjois-Euroopassa on kymmenen itsenäistä valtiota. Niistä suurin maa on Iso-Britannia ja pienin Islanti. Täydellinen luettelo Pohjois-Euroopan maista, joissa on pääkaupungit , on esitetty alla olevassa taulukossa viimeisimmän kokonaisväestön mukaan.
Sijoitus | Itsenäinen maa | Nykyinen väestö | Iso alkukirjain |
1 | Yhdistynyt kuningaskunta | 66 040 229 | Lontoo |
2 | Ruotsi | 10 263 568 | Tukholma |
3 | Tanska | 5,811,413 | Kööpenhamina |
4 | Suomi | 5,518,752 | Helsinki |
5 | Norja | 5,334,762 | Oslo |
6 | Irlanti | 4 857 000 | Dublin |
7 | Liettua | 2 791 133 | Vilna |
8 | Latvia | 1 915 100 | Riika |
9 | Viro | 1,324,820 | Tallinna |
10 | Islanti | 358 780 | Reykjavik |
Alueet Pohjois-Euroopassa
Sijoitus | Riippuvainen alue | Väestö | Alue |
1 | Mansaari | 83,314 | Iso-Britannia |
2 | Färsaaret | 51,705 | Tanska |
3 | Ahvenanmaa | 29,489 | Suomi |
Pohjois-Euroopan maiden kartta
Pohjois-Euroopan lyhyt historia
Varhainen historia ja antiikki
Esihistorialliset ja varhaiset yhteiskunnat
Pohjois-Euroopalla, joka käsittää Skandinavian, Brittein saaret ja Baltian kaltaiset alueet, on rikas esihistoriallinen perintö. Todisteet varhaisesta ihmisen toiminnasta ovat peräisin paleoliittiselta aikakaudelta, ja mesoliittisen ja neoliittisen ajanjakson aikana tapahtui merkittävää kehitystä, kun yhteisöt siirtyivät metsästäjä-keräilijöiden elämäntavoista vakiintuneisiin maatalousyhteisöihin. Megaliittiset rakenteet, kuten Stonehenge Englannissa ja Tanskan hautakummut, korostavat alueen varhaista kulttuurista hienostuneisuutta.
Rooman vaikutusvalta ja germaaniset heimot
Rooman valtakunnan vaikutus ulottui osiin Pohjois-Eurooppaa, erityisesti Ison-Britannian eteläisille alueille ja Reinin ja Tonavan rajalle. Roomalaisten Britannian valloitus alkoi vuonna 43 jKr., mikä johti Rooman hallinnon ja infrastruktuurin perustamiseen, joka kesti 500-luvun alkuun asti. Samaan aikaan germaaniset heimot, kuten anglit, saksit, juutit ja gootit, muuttivat ja asettuivat Pohjois-Euroopan halki ja loivat perustan tuleville kansallisvaltioille.
Viikinkiaika
Viikinkien laajennus
Viikinkiaika (n. 793-1066 jKr.) merkitsi merkittävän laajentumisen, tutkimisen ja kulttuurisen kehityksen aikaa Pohjois-Euroopassa. Nykyisestä Tanskasta, Norjasta ja Ruotsista kotoisin olevat viikingit uskalsivat ympäri Eurooppaa ja perustivat siirtokuntia ja kauppaverkostoja Pohjois-Amerikkaan, Venäjälle ja Välimerelle asti. He perustivat tärkeitä kauppakeskuksia, kuten Dublinin Irlannissa ja Kiovan Ukrainassa, edistäen kulttuuri- ja talousvaihtoa kaikkialla Euroopassa.
Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset panokset
Viikingit jättivät Pohjois-Eurooppaan pysyvän perinnön, joka vaikutti kieleen, kulttuuriin ja poliittisiin rakenteisiin. Norjalaiset saagot, riimukirjoitukset ja omaleimaiset taidetyylit ovat tämän aikakauden merkittäviä kulttuurisia panoksia. Danelawin perustaminen Englantiin ja Kiovan Venäjän valtion luominen ovat esimerkkejä viikinkien toiminnan poliittisesta vaikutuksesta.
Keskiaikainen kausi
Kristinusko ja valtakunnan muodostuminen
Keskiajalla Pohjois-Euroopan kristinusko asteittain alkoi 800-luvulla ja saatiin suurelta osin päätökseen 1100-luvulla. Lähetyssaarnaajilla, kuten St. Patrick Irlannissa ja St. Ansgar Skandinaviassa, oli keskeinen rooli tässä prosessissa. Tällä aikakaudella myös alueellisen vallan lujittumista nouseviin valtakuntiin, kuten Tanskaan, Ruotsiin ja Norjaan, feodaalisten järjestelmien kehittymisen ohella.
Hansaliitto
Myöhäiskeskiajalla Itämeren ja Pohjanmeren alueiden kauppaa hallitsi Hansaliitto, vahva taloudellinen ja puolustava kauppakiltojen ja kauppakaupunkien liitto. 1100-luvulla perustettu liitto edisti talouskasvua ja kaupunkikehitystä Lyypekin, Hampurin ja Bergenin kaltaisissa kaupungeissa edistäen alueiden välistä kauppaa ja kulttuurivaihtoa.
Varhaismoderni kausi
Uskonpuhdistus ja uskonnolliset konfliktit
1500-luvun uskonpuhdistus vaikutti syvästi Pohjois-Eurooppaan ja johti merkittäviin uskonnollisiin ja poliittisiin mullistuksiin. Martti Lutherin 95 teesiä vuonna 1517 sai aikaan protestanttisen uskonpuhdistuksen, joka sai suuren suosion Saksassa, Skandinaviassa ja Englannissa. Myöhemmät uskonnolliset konfliktit, kuten kolmikymmenvuotinen sota (1618-1648), muuttivat alueen poliittista ja uskonnollista maisemaa, mikä johti protestanttisten valtionkirkkojen perustamiseen.
Tutkimus ja kolonialismi
Pohjois-Euroopan kansoilla oli ratkaiseva rooli tutkimusten aikakaudella ja sitä seuranneissa siirtomaapyrkimyksissä. Englantilaiset, hollantilaiset ja ruotsalaiset perustivat siirtokuntia ja kauppapaikkoja Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Erityisesti Brittiläinen imperiumi nousi 1700-luvulle mennessä hallitsevaksi globaaliksi voimaksi, joka vaikutti maailmankauppaan, politiikkaan ja kulttuuriin.
Teollinen vallankumous ja modernisaatio
Teollistuminen
Britanniasta 1700-luvun lopulla alkanut teollinen vallankumous toi Pohjois-Eurooppaan ennennäkemättömiä taloudellisia ja sosiaalisia muutoksia. Teollistuminen levisi nopeasti muuttaen talouksia maatalouden järjestelmistä teollisiksi voimalaitoksiksi. Teknologian, liikenteen ja tuotannon innovaatiot vauhdittivat kaupungistumista ja yhteiskunnallisia muutoksia, jotka loivat pohjan nykyaikaisille talousrakenteille.
Poliittiset muutokset ja nationalismi
1800-luvulla tapahtui merkittäviä poliittisia muutoksia, jolloin kansallisen yhdistymisen ja itsenäisyyden liikkeet vahvistuivat. Saksan yhdistyminen vuonna 1871 ja Norjan itsenäistyminen Ruotsista vuonna 1905 ovat esimerkki näistä nationalistisista pyrkimyksistä. Lisäksi demokraattiset ihanteet ja sosiaaliset uudistukset alkoivat juurtua, mikä johti poliittisen osallistumisen ja kansalaisoikeuksien asteittaiseen laajentumiseen.
1900-luku ja nykyaikainen kehitys
Maailmansodat ja niiden seuraukset
Kahdella maailmansodalla oli syvällinen vaikutus Pohjois-Eurooppaan. Ensimmäinen maailmansota johti merkittäviin poliittisiin muutoksiin, mukaan lukien imperiumien hajoamiseen ja kansallisten rajojen uudelleen piirtämiseen. Toinen maailmansota, joka oli erityisen tuhoisa alueelle, johti laajaan tuhoon, mutta loi myös alustan sodanjälkeiselle jälleenrakennukselle ja talouden elpymiselle. Marshall-suunnitelma ja hyvinvointivaltioiden perustaminen edistivät Pohjois-Euroopan talouksien ja yhteiskuntien jälleenrakentamista.
Euroopan yhdentyminen ja nykyaikaiset haasteet
1900-luvun jälkipuoliskolla Pohjois-Euroopasta tuli keskeinen toimija Euroopan yhdentymisprosessissa. Tanskan, Ruotsin ja Suomen kaltaiset maat liittyivät Euroopan unioniin edistäen taloudellista yhteistyötä ja poliittista vakautta. Alue on myös ollut sosiaali- ja ympäristöpolitiikan eturintamassa edistäen kestävyyttä ja edistyksellisiä yhteiskuntamalleja.