Pohjois-Euroopan maat

Kuinka monta maata Pohjois-Euroopassa

Euroopan alueena Pohjois-Eurooppa koostuu 10 itsenäisestä maasta (Tanska, Viro, Suomi, Islanti, Irlanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Iso-Britannia) ja 3 alueesta (Ahvenanmaa, Färsaaret, Mansaari). Katso alta luettelo Pohjois-Euroopan maista ja riippuvuuksista väestön mukaan. Lisäksi löydät ne kaikki aakkosjärjestyksessä tämän sivun lopusta.

1. Tanska

Tanska on Ruotsin naapuri ja rajoittuu merenkulkuun Ruotsin kanssa idässä. Tanskaan kuuluvat myös Färsaaret ja Grönlanti, joilla molemmilla on kehittynyt autonomia. Hallinnollisesti Tanska on jaettu Pohjois-Jyllantiin, Seelantiin, Etelä-Tanskaan, Keski-Jyllantiin ja pääkaupunkiin.

Tanskan kansallislippu
  • Pääkaupunki: Kööpenhamina
  • Pinta-ala: 43 090 km²
  • Kieli: tanska
  • Valuutta: Tanskan kruunu

2. Viro

Viro, virallisesti Viron tasavalta, on Baltian maa, joka rajoittuu Latvian ja Venäjän rajaan.

Viron kansallislippu
  • Pääkaupunki: Tallinna
  • Pinta-ala: 45 230 km²
  • Kieli: Viro
  • Valuutta: Viro

3. Suomi

Suomi, virallisesti Suomen tasavalta, on tasavalta Pohjois-Euroopassa. Suomella on maaraja Norjan, Ruotsin, Venäjän ja eteläisellä merirajalla Viron kanssa. Suomenlahti sijaitsee Suomen ja Viron välissä.

Suomen lippu
  • Pääkaupunki: Helsinki
  • Pinta-ala: 338 420 km²
  • Kielet: suomi ja ruotsi
  • Valuutta: Euro

4. Islanti

Islanti on tasavalta, johon kuuluu samanniminen saari ja siihen liittyvät pienet saaret. Islanti sijaitsee Pohjois-Atlantilla Grönlannin ja Färsaarten välissä napapiirin eteläpuolella.

Islannin kansallinen lippu
  • Pääkaupunki: Reykjavik
  • Pinta-ala: 103 000 km²
  • Kieli: islanti
  • Valuutta: Islannin kruunu

5. Irlanti

Irlanti on osavaltio Euroopassa, joka miehittää noin viisi kuudesosaa Irlannin saaresta, joka jaettiin vuonna 1921. Sillä on ainoa maaraja Iso-Britanniaan kuuluvan Pohjois-Irlannin kanssa saaren koillisosassa.

  • Pääkaupunki: Dublin
  • Pinta-ala: 70 280 km²
  • Kieli: irlanti ja englanti
  • Valuutta: Euro

6. Latvia

Latvia, virallisesti Latvian tasavalta, on tasavalta Baltiassa Pohjois-Euroopassa, joka rajoittuu lännessä Itämereen, pohjoisessa Viroon, idässä Venäjään ja etelässä Liettuaan ja Valko-Venäjään.

Latvian kansallislippu
  • Pääkaupunki: Riika
  • Pinta-ala: 64 589 km²
  • Kieli: Latvia
  • Valuutta: Euro

7. Liettua

Liettua, muodollisesti Liettuan tasavalta, on tasavalta Pohjois-Euroopan Baltiassa. Maa rajoittuu pohjoisessa Latviaan, etelässä Valko-Venäjään ja Puolaan sekä lounaaseen Venäjän Kaliningradin eksklaaviin. Maan kansallispäivä on 16. helmikuuta.

Liettuan kansallislippu
  • Pääkaupunki: Vilna
  • Pinta-ala: 65 300 km²
  • Kieli: Liettua
  • Valuutta: Euro

8. Norja

Norja, muodollisesti Norjan kuningaskunta, on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa, Ruotsin länsipuolella Skandinavian niemimaalla. Norjalla on Ruotsin lisäksi maaraja Venäjän ja Suomen kanssa pohjoisimmissa osissa.

Norjan kansallislippu
  • Pääkaupunki: Oslo
  • Pinta-ala: 323 780 km²
  • Kieli: Norja
  • Valuutta: Norjan kruunu

9. Ruotsi

Ruotsin kansallislippu
  • Pääkaupunki: Tukholma
  • Pinta-ala: 450 300 km²
  • Kieli: ruotsi
  • Valuutta: Ruotsin kruunu

10. Yhdistynyt kuningaskunta

Iso-Britannia, muodollisesti Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, on suvereeni valtio, joka sijaitsee Euroopan mantereen luoteisrannikolla.

Yhdistyneen kuningaskunnan kansallinen lippu
  • Pääkaupunki: Lontoo
  • Pinta-ala: 243 610 km²
  • Kieli: englanti
  • Valuutta: Englannin punta

Luettelo Pohjois-Euroopan maista ja niiden pääkaupungeista

Kuten edellä todettiin, Pohjois-Euroopassa on kymmenen itsenäistä valtiota. Niistä suurin maa on Iso-Britannia ja pienin Islanti. Täydellinen luettelo Pohjois-Euroopan maista, joissa on pääkaupungit  , on esitetty alla olevassa taulukossa viimeisimmän kokonaisväestön mukaan.

Sijoitus Itsenäinen maa Nykyinen väestö Iso alkukirjain
1 Yhdistynyt kuningaskunta 66 040 229 Lontoo
2 Ruotsi 10 263 568 Tukholma
3 Tanska 5,811,413 Kööpenhamina
4 Suomi 5,518,752 Helsinki
5 Norja 5,334,762 Oslo
6 Irlanti 4 857 000 Dublin
7 Liettua 2 791 133 Vilna
8 Latvia 1 915 100 Riika
9 Viro 1,324,820 Tallinna
10 Islanti 358 780 Reykjavik

Alueet Pohjois-Euroopassa

Sijoitus Riippuvainen alue Väestö Alue
1 Mansaari 83,314 Iso-Britannia
2 Färsaaret 51,705 Tanska
3 Ahvenanmaa 29,489 Suomi

Pohjois-Euroopan maiden kartta

Pohjois-Euroopan maiden kartta

Pohjois-Euroopan lyhyt historia

Varhainen historia ja antiikki

Esihistorialliset ja varhaiset yhteiskunnat

Pohjois-Euroopalla, joka käsittää Skandinavian, Brittein saaret ja Baltian kaltaiset alueet, on rikas esihistoriallinen perintö. Todisteet varhaisesta ihmisen toiminnasta ovat peräisin paleoliittiselta aikakaudelta, ja mesoliittisen ja neoliittisen ajanjakson aikana tapahtui merkittävää kehitystä, kun yhteisöt siirtyivät metsästäjä-keräilijöiden elämäntavoista vakiintuneisiin maatalousyhteisöihin. Megaliittiset rakenteet, kuten Stonehenge Englannissa ja Tanskan hautakummut, korostavat alueen varhaista kulttuurista hienostuneisuutta.

Rooman vaikutusvalta ja germaaniset heimot

Rooman valtakunnan vaikutus ulottui osiin Pohjois-Eurooppaa, erityisesti Ison-Britannian eteläisille alueille ja Reinin ja Tonavan rajalle. Roomalaisten Britannian valloitus alkoi vuonna 43 jKr., mikä johti Rooman hallinnon ja infrastruktuurin perustamiseen, joka kesti 500-luvun alkuun asti. Samaan aikaan germaaniset heimot, kuten anglit, saksit, juutit ja gootit, muuttivat ja asettuivat Pohjois-Euroopan halki ja loivat perustan tuleville kansallisvaltioille.

Viikinkiaika

Viikinkien laajennus

Viikinkiaika (n. 793-1066 jKr.) merkitsi merkittävän laajentumisen, tutkimisen ja kulttuurisen kehityksen aikaa Pohjois-Euroopassa. Nykyisestä Tanskasta, Norjasta ja Ruotsista kotoisin olevat viikingit uskalsivat ympäri Eurooppaa ja perustivat siirtokuntia ja kauppaverkostoja Pohjois-Amerikkaan, Venäjälle ja Välimerelle asti. He perustivat tärkeitä kauppakeskuksia, kuten Dublinin Irlannissa ja Kiovan Ukrainassa, edistäen kulttuuri- ja talousvaihtoa kaikkialla Euroopassa.

Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset panokset

Viikingit jättivät Pohjois-Eurooppaan pysyvän perinnön, joka vaikutti kieleen, kulttuuriin ja poliittisiin rakenteisiin. Norjalaiset saagot, riimukirjoitukset ja omaleimaiset taidetyylit ovat tämän aikakauden merkittäviä kulttuurisia panoksia. Danelawin perustaminen Englantiin ja Kiovan Venäjän valtion luominen ovat esimerkkejä viikinkien toiminnan poliittisesta vaikutuksesta.

Keskiaikainen kausi

Kristinusko ja valtakunnan muodostuminen

Keskiajalla Pohjois-Euroopan kristinusko asteittain alkoi 800-luvulla ja saatiin suurelta osin päätökseen 1100-luvulla. Lähetyssaarnaajilla, kuten St. Patrick Irlannissa ja St. Ansgar Skandinaviassa, oli keskeinen rooli tässä prosessissa. Tällä aikakaudella myös alueellisen vallan lujittumista nouseviin valtakuntiin, kuten Tanskaan, Ruotsiin ja Norjaan, feodaalisten järjestelmien kehittymisen ohella.

Hansaliitto

Myöhäiskeskiajalla Itämeren ja Pohjanmeren alueiden kauppaa hallitsi Hansaliitto, vahva taloudellinen ja puolustava kauppakiltojen ja kauppakaupunkien liitto. 1100-luvulla perustettu liitto edisti talouskasvua ja kaupunkikehitystä Lyypekin, Hampurin ja Bergenin kaltaisissa kaupungeissa edistäen alueiden välistä kauppaa ja kulttuurivaihtoa.

Varhaismoderni kausi

Uskonpuhdistus ja uskonnolliset konfliktit

1500-luvun uskonpuhdistus vaikutti syvästi Pohjois-Eurooppaan ja johti merkittäviin uskonnollisiin ja poliittisiin mullistuksiin. Martti Lutherin 95 teesiä vuonna 1517 sai aikaan protestanttisen uskonpuhdistuksen, joka sai suuren suosion Saksassa, Skandinaviassa ja Englannissa. Myöhemmät uskonnolliset konfliktit, kuten kolmikymmenvuotinen sota (1618-1648), muuttivat alueen poliittista ja uskonnollista maisemaa, mikä johti protestanttisten valtionkirkkojen perustamiseen.

Tutkimus ja kolonialismi

Pohjois-Euroopan kansoilla oli ratkaiseva rooli tutkimusten aikakaudella ja sitä seuranneissa siirtomaapyrkimyksissä. Englantilaiset, hollantilaiset ja ruotsalaiset perustivat siirtokuntia ja kauppapaikkoja Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Erityisesti Brittiläinen imperiumi nousi 1700-luvulle mennessä hallitsevaksi globaaliksi voimaksi, joka vaikutti maailmankauppaan, politiikkaan ja kulttuuriin.

Teollinen vallankumous ja modernisaatio

Teollistuminen

Britanniasta 1700-luvun lopulla alkanut teollinen vallankumous toi Pohjois-Eurooppaan ennennäkemättömiä taloudellisia ja sosiaalisia muutoksia. Teollistuminen levisi nopeasti muuttaen talouksia maatalouden järjestelmistä teollisiksi voimalaitoksiksi. Teknologian, liikenteen ja tuotannon innovaatiot vauhdittivat kaupungistumista ja yhteiskunnallisia muutoksia, jotka loivat pohjan nykyaikaisille talousrakenteille.

Poliittiset muutokset ja nationalismi

1800-luvulla tapahtui merkittäviä poliittisia muutoksia, jolloin kansallisen yhdistymisen ja itsenäisyyden liikkeet vahvistuivat. Saksan yhdistyminen vuonna 1871 ja Norjan itsenäistyminen Ruotsista vuonna 1905 ovat esimerkki näistä nationalistisista pyrkimyksistä. Lisäksi demokraattiset ihanteet ja sosiaaliset uudistukset alkoivat juurtua, mikä johti poliittisen osallistumisen ja kansalaisoikeuksien asteittaiseen laajentumiseen.

1900-luku ja nykyaikainen kehitys

Maailmansodat ja niiden seuraukset

Kahdella maailmansodalla oli syvällinen vaikutus Pohjois-Eurooppaan. Ensimmäinen maailmansota johti merkittäviin poliittisiin muutoksiin, mukaan lukien imperiumien hajoamiseen ja kansallisten rajojen uudelleen piirtämiseen. Toinen maailmansota, joka oli erityisen tuhoisa alueelle, johti laajaan tuhoon, mutta loi myös alustan sodanjälkeiselle jälleenrakennukselle ja talouden elpymiselle. Marshall-suunnitelma ja hyvinvointivaltioiden perustaminen edistivät Pohjois-Euroopan talouksien ja yhteiskuntien jälleenrakentamista.

Euroopan yhdentyminen ja nykyaikaiset haasteet

1900-luvun jälkipuoliskolla Pohjois-Euroopasta tuli keskeinen toimija Euroopan yhdentymisprosessissa. Tanskan, Ruotsin ja Suomen kaltaiset maat liittyivät Euroopan unioniin edistäen taloudellista yhteistyötä ja poliittista vakautta. Alue on myös ollut sosiaali- ja ympäristöpolitiikan eturintamassa edistäen kestävyyttä ja edistyksellisiä yhteiskuntamalleja.

You may also like...