Itä-Euroopan maat
Itä-Euroopan maat on ryhmitelty niiden kulttuuristen ja historiallisten piirteiden mukaan. Toisaalta ne yhdistävät maat, jotka joutuivat ortodoksisen kirkon vaikutuksen alaisuuteen ja joilla on slaavilainen kieli. Monet heistä, kuten Serbia, Montenegro ja Kroatia, hallitsivat Turkin-Ottomanin valtakuntaa. Siksi siellä on useita vuosisatoja sitten perustettu suuri joukko muslimeja.
Toisaalta alueet, kuten Unkari, Tšekki ja Slovakia, olivat osa Itävalta-Unkarin valtakuntaa. Heillä on länsimainen kulttuuri, vaikka Rooman valtakunta ei miehittänyt heitä.
Kuinka monta maata Itä-Euroopassa
Euroopan alueena Itä-Eurooppa koostuu 10 itsenäisestä maasta (Valko-Venäjä, Bulgaria, Tšekki, Unkari, Moldova, Puola, Romania, Venäjä, Slovakia, Ukraina). Katso alta luettelo Itä-Euroopan maista ja riippuvuuksista väestön mukaan. Lisäksi löydät ne kaikki aakkosjärjestyksessä tämän sivun lopusta.
1. Valko-Venäjä
Valko-Venäjä, muodollisesti Valko-Venäjän tasavalta, on maa Itä-Euroopassa. Maa on sisämaavaltio ja rajoittuu Latvian, Liettuan, Puolan, Venäjän ja Ukrainan kanssa.
 |
|
2. Bulgaria
Bulgaria on tasavalta Etelä-Euroopassa Koillis-Balkanilla, joka rajoittuu pohjoisessa Romaniaan, lännessä Serbiaan ja Makedoniaan, etelässä Kreikkaan ja Turkkiin sekä idässä Mustanmeren rannikkoon. Bulgariassa on noin 7,2 miljoonaa asukasta ja Sofia on pääkaupunki ja suurin kaupunki.
 |
|
3. Tšekki
Tšekki, muodollisesti Tšekin tasavalta, on Keski-Euroopan maa ja Euroopan unionin jäsen.
 |
|
4. Unkari
Unkari on tasavalta Keski-Euroopassa. Unkarin pääkaupunki on Budapest. Maa rajoittuu Itävallan, Slovakian, Ukrainan, Romanian, Serbian, Kroatian ja Slovenian kanssa. Unkari juontaa juurensa yhdeksännelle vuosisadalle ja väestö puhuu ugrilaista kieltä unkaria.
 |
|
5. Moldova
Moldova, virallisesti Moldovan tasavalta, on tasavalta Itä-Euroopassa, joka rajautuu Romaniaan ja Ukrainaan. Maassa on 3,5 miljoonaa asukasta.
 |
|
6. Puola
Puola, muodollisesti Puolan tasavalta, on tasavalta Keski-Euroopassa. Puola rajoittuu lännessä Saksaan, etelässä Tšekin tasavaltaan ja Slovakiaan, idässä Ukrainaan ja Valko-Venäjään sekä pohjoisessa Liettuaan ja Venäjään.
 |
|
7. Romania
Romania on tasavalta Itä-Euroopassa. Maa rajoittuu pohjoisessa Ukrainaan, idässä Moldovaan ja Mustaanmereen, etelässä Bulgariaan, Tonava-jokea pitkin ja lännessä Unkariin ja Serbiaan.
 |
|
8. Venäjä
Venäjä, muodollisesti Venäjän federaatio, on liittotasavalta, joka kattaa suuren osan Itä-Eurooppaa ja koko Pohjois-Aasiaa.
 |
|
9. Slovakia
Slovakia on Keski-Euroopassa sijaitseva tasavalta, joka rajoittuu Puolan, Ukrainan, Unkarin, Itävallan ja Tšekin tasavaltaan.
 |
|
10. Ukraina
Ukraina on maa Itä-Euroopassa. Se rajoittuu Romanian, Moldovan, Unkarin, Slovakian, Puolan, Valko-Venäjän ja Venäjän kanssa. Etelässä maan rannikko on Mustallemerelle päin.
 |
|
Luettelo Itä-Euroopan maista ja niiden pääkaupungeista
Kuten edellä mainittiin, Itä-Euroopassa on 3 itsenäistä maata. Niistä suurin maa on Venäjä ja pienin Moldova. Täydellinen luettelo Itä-Euroopan maista, joissa on pääkaupungit , on esitetty alla olevassa taulukossa viimeisimmän kokonaisväestön mukaan.
| Sijoitus | Itsenäinen maa | Nykyinen väestö | Iso alkukirjain |
| 1 | Venäjä | 146 793 744 | Moskova |
| 2 | Ukraina | 42 079 547 | Kiova |
| 3 | Puola | 38 413 000 | Varsova |
| 4 | Romania | 19 523 621 | Bukarest |
| 5 | Tšekin tasavalta | 10 652 812 | Praha |
| 6 | Unkari | 9 764 000 | Budapest |
| 7 | Valko-Venäjä | 9 465 300 | Minsk |
| 8 | Bulgaria | 7 000 039 | Sofia |
| 9 | Slovakia | 5 450 421 | Bratislava |
| 10 | Moldova | 3,547,539 | Chisinau |
Kartta Itä-Euroopan maista
Itä-Euroopan lyhyt historia
Muinainen ja varhainen keskiaika
Varhaiset sivilisaatiot ja heimoyhteiskunnat
Itä-Euroopalla, johon kuuluvat Balkanin, Baltian maat ja itäslaavilaiset maat, on monipuolinen ja monimutkainen historia. Varhaisiin asukkaisiin kuuluivat traakialaiset, illyrialaiset ja dakialaiset Balkanilla ja balttilaiset heimot pohjoisessa. Skyytit ja sarmatialaiset vaelsivat aroilla, kun taas slaavilaiset heimot alkoivat asettua alueelle noin 500-luvulla jKr. muodostaen perustan tuleville valtioille.
Bysantin vaikutus ja slaavilainen laajentuminen
Bysantin valtakunta vaikutti merkittävästi Balkanille levittäen kristinuskoa, taidetta ja arkkitehtuuria. Ortodoksisella kirkolla oli tärkeä rooli Itä-Euroopan kulttuurisen ja uskonnollisen identiteetin muovaamisessa. Slaaviheimot, mukaan lukien nykyaikaisten venäläisten, ukrainalaisten ja valkovenäläisten esi-isät, laajenivat Itä-Eurooppaan integroituen paikalliseen väestöön ja perustaen varhaisia politiikkoja.
Korkea keskiaika
Kiovan Venäjä ja ruhtinaskuntien nousu
Kiovan Venäjän muodostuminen 800-luvulla merkitsi merkittävää kehitystä Itä-Euroopan historiassa. Varangilaisten perustamasta Kiovan Rusista tuli voimakas slaavilaisten heimojen liitto Kiovan suurprinssin johdolla. Kiovan Venäjän kristinusko vuonna 988 ruhtinas Vladimir Suuren johdolla nosti itäisen ortodoksisuuden hallitsevaksi uskonnoksi.
Mongolien hyökkäys ja kultainen lauma
1200-luvulla mongolien hyökkäys tuhosi Itä-Euroopan, jolloin Kultainen lauma valtasi Kiovan Venäjän. Mongolien ike vaikutti alueeseen syvästi aiheuttaen poliittista pirstoutumista ja taloudellisia vaikeuksia. Jotkut ruhtinaskunnat, kuten Moskova, alkoivat kuitenkin nousta valtaan tekemällä yhteistyötä mongolien kanssa ja vaatimalla vähitellen itsenäisyyttä.
Myöhäiskeskiaika ja varhaismoderni aika
Puolan ja Liettuan kansainyhteisön nousu
1300- ja 1400-luvuilla syntyi Puolan ja Liettuan kansainyhteisö, voimakas valtio, joka muodostui Krewon liiton (1385) ja Lublinin liiton (1569) kautta. Kansainyhteisöstä tuli yksi Euroopan suurimmista ja väkirikkaimmista valtioista, jolle oli tunnusomaista sen ainutlaatuinen ”Golden Liberty” -järjestelmä, joka myönsi aatelisille merkittäviä poliittisia oikeuksia.
Ottomaanien laajeneminen ja Habsburgien vaikutus
Ottomaanien valtakunnan laajentuminen Balkanille 1300- ja 1400-luvuilla vaikutti merkittävästi Itä-Eurooppaan. Konstantinopolin kukistuminen vuonna 1453 merkitsi ottomaanien vallan alkua Kaakkois-Euroopassa, mikä johti vuosisatojen turkkiin vaikutukseen alueella. Samaan aikaan Habsburgit laajensivat hallintaansa osissa Itä-Eurooppaa, erityisesti Unkarissa ja Länsi-Balkanilla, mikä vaikutti monimutkaiseen poliittiseen maisemaan.
Moderni aikakausi
Puolan jakautuminen ja Venäjän nousu
1700-luvun lopulla Venäjä, Preussi ja Itävalta jakoivat Puolan (1772, 1793, 1795), mikä johti Puolan ja Liettuan kansainyhteisön katoamiseen kartalta. Samaan aikaan Venäjän valtakunta laajensi aluettaan, ja siitä tuli hallitseva valta Itä-Euroopassa. Venäjän imperiumin nousu Pietari Suuren ja Katariina Suuren kaltaisten johtajien johdolla toi merkittäviä modernisointiponnisteluja ja alueellista laajentumista.
Nationalismi ja itsenäisyysliikkeet
1800-luvulle oli tunnusomaista nationalismin ja itsenäisyysliikkeiden nousu Itä-Euroopassa. Ottomaanien valtakunnan rappeutuminen ja Habsburgien vallan heikkeneminen mahdollistivat uusien kansallisvaltioiden syntymisen. Kreikan itsenäisyyssota (1821-1830) inspiroi muita Balkanin valtioita pyrkimään itsenäisyyteen. Myös vuoden 1848 vallankumouksilla oli merkittävä vaikutus, joka edisti kansallista tietoisuutta ja poliittista muutosta.
1900-luvun myllerrys
Ensimmäinen maailmansota ja Versaillesin sopimus
Ensimmäinen maailmansota ja sitä seurannut Versaillesin sopimus (1919) muuttivat dramaattisesti Itä-Eurooppaa. Imperiumien romahtaminen johti uusien valtioiden syntymiseen, mukaan lukien Puola, Tšekkoslovakia ja Jugoslavia. Sotien välistä aikaa leimasivat poliittinen epävakaus, taloudelliset haasteet ja autoritaaristen hallintojen nousu.
Toinen maailmansota ja Neuvostoliitto
Toinen maailmansota toi tuhoa Itä-Eurooppaan, ja alueella tapahtui merkittäviä taisteluita ja julmuuksia. Natsimiehityksellä ja holokaustilla oli syvä vaikutus Itä-Euroopan väestöön. Sodan jälkeen Neuvostoliitto otti Itä-Euroopan hallintaansa, mikä johti kommunististen hallitusten muodostumiseen Moskovan kanssa. Rautaesirippu jakoi Euroopan ja loi geopoliittisen ja ideologisen kuilun, joka kesti kylmän sodan loppuun asti.
Nykyaikainen kehitys
Kommunismin kaatuminen ja demokraattiset siirtymät
1900-luvun lopulla kommunistiset hallitukset romahtivat Itä-Euroopassa alkaen Puolan Solidaarisuusliikkeestä ja huipentuivat Berliinin muurin murtumiseen vuonna 1989. Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 mahdollisti Baltian maiden itsenäisyyden ja muut Itä-Euroopan maat. Nämä maat lähtivät polkuja kohti demokratiaa, markkinataloutta ja yhdentymistä länsimaisten instituutioiden kanssa.
Euroopan unionin integraatio ja nykyaikaiset haasteet
2000-luvulla monet Itä-Euroopan maat liittyivät Euroopan unioniin ja Natoon pyrkien vakauteen, turvallisuuteen ja talouskasvuun. Alueella on kuitenkin jatkuvia haasteita, kuten poliittinen korruptio, taloudelliset erot ja jännitteet Venäjän kanssa. Konfliktit, kuten Ukrainan sota, korostavat Itä-Euroopan jatkuvaa geopoliittista epävakautta.
