Länsi-Euroopan maat

Kuinka monta maata Länsi-Euroopassa

Euroopan alueena Länsi-Eurooppa koostuu 9  itsenäisestä maasta (Itävalta, Belgia, Ranska, Saksa, Liechtenstein, Luxemburg, Monaco, Alankomaat, Sveitsi) ja 2 alueesta (Guernsey, Jersey). Katso alta luettelo Länsi-Euroopan maista ja riippuvuuksista väestön mukaan. Lisäksi löydät ne kaikki aakkosjärjestyksessä tämän sivun lopusta.

1. Itävalta

Itävalta, virallisesti Itävallan tasavalta, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa. Itävalta rajoittuu pohjoisessa Saksaan ja Tšekkiin, idässä Slovakiaan ja Unkariin, etelässä Sloveniaan ja Italiaan sekä lännessä Sveitsiin ja Liechtensteiniin.

Pääkaupunki: Wien Pinta-ala: 83 879 km² Kieli: saksa Valuutta: Euro

2. Belgia

Belgia on perustuslaillinen monarkia Länsi-Euroopassa ja rajoittuu Ranskaan, Saksaan, Luxemburgiin ja Alankomaihin. Belgia on EU:n päämaja ja useat suuret kansainväliset järjestöt. Belgiassa asuu noin 11 miljoonaa ihmistä, ja kaksi suurinta aluetta ovat nimeltään Flanderi, joka sijaitsee Vallonian pohjoisessa ja ranskankielisellä eteläisellä alueella.

Pääkaupunki: Bryssel Pinta-ala: 30 530 km² Kielet: ranska, saksa ja hollanti Valuutta: Euro

3. Ranska

Ranska, muodollisesti Ranskan tasavalta tai vaihtoehtoisesti Ranskan tasavalta, on tasavalta Länsi-Euroopassa. Ranskalla on rannikot Atlantille, Englannin kanaalille ja Välimerelle.

Pääkaupunki: Pariisi Pinta-ala: 549 190 km² Kieli: ranska Valuutta: Euro

4. Saksa

Saksa, muodollisesti Saksan liittotasavalta, on Keski-Euroopassa sijaitseva liittovaltio, joka koostuu 16 osavaltiosta. Saksa on yksi maailman johtavista teollisuusmaista.

Pääkaupunki: Berliini Pinta-ala: 357 120 km² Kieli: saksa Valuutta: Euro

5. Liechtenstein

Liechtenstein, muodollisesti Liechtensteinin ruhtinaskunta, on itsenäinen perustuslaillinen monarkia Keski-Euroopan Alpeilla, joka sijaitsee Sveitsin ja Itävallan välissä. Liechtenstein on yksi Euroopan mikrovaltioista.

Pääkaupunki: Vaduz Pinta-ala: 160 km² Kieli: saksa Valuutta: Sveitsin frangi

6. Luxemburg

Luxemburg, virallisesti Luxemburgin suurherttuakunta, on osavaltio Länsi-Euroopassa. Maa rajoittuu lännessä ja pohjoisessa Belgiaan, idässä Saksaan ja etelässä Ranskaan.

Pääkaupunki: Luxemburg Pinta -ala : 2 590 km² Kieli: Luxemburg Valuutta: Euro

7. Monaco

Monaco, muodollisesti Monacon ruhtinaskunta, on mikrostat, jonka perustuslaillinen monarkia sijaitsee Etelä-Ranskassa Länsi-Euroopassa.

Pääkaupunki: Monaco Pinta-ala: 2,1 km² Kielet: ranska Valuutta: Euro

8. Alankomaat

Alankomaat, muodollisesti Alankomaiden kuningaskunta, on maa Länsi-Euroopassa. Maa rajoittuu pohjoisessa ja lännessä Pohjanmereen, etelässä Belgiaan ja idässä Saksaan. Alankomaihin kuuluvat myös Bonairen, Saban ja Sint Eustatiuksen kunnat Karibialla.

Pääkaupunki: Amsterdam Pinta-ala: 41 540 km² Kieli: hollanti Valuutta: Euro

9. Sveitsi

Sveitsi tai virallisesti Sveitsin valaliitto on Keski-Euroopassa sijaitseva liittovaltio, joka rajoittuu Ranskaan, Saksaan, Italiaan, Itävaltaan ja Liechtensteiniin.

Pääkaupunki: Bern Pinta-ala: 41 280 km² Kielet: saksa, ranska ja italia Valuutta: Sveitsin frangi

Luettelo Länsi-Euroopan maista ja niiden pääkaupungeista

Kuten edellä mainittiin, Länsi-Euroopassa on 3 itsenäistä maata. Niistä suurin maa on Saksa ja pienin Monaco. Täydellinen luettelo Länsi-Euroopan maista, joissa on pääkaupungit  , on esitetty alla olevassa taulukossa viimeisimmän kokonaisväestön mukaan.

Alueet Länsi-Euroopassa

Kartta Länsi-Euroopan maista

Lyhyt Länsi-Euroopan historia

Muinaiset sivilisaatiot ja varhainen historia

Esihistorialliset ajat ja varhaiset asukkaat

Länsi-Euroopalla, johon kuuluu alueita, kuten nykyinen Ranska, Saksa, Alankomaat, Belgia ja Sveitsi, on rikas esihistoriallinen perintö. Paleoliittisen aikakauden aikana asutettiin varhaisia ​​ihmisasutuksia, ja kuuluisat Lascaux’n luolamaalaukset Ranskassa ovat peräisin noin 17 000 eaa. Neoliittikausi toi maatalouskäytäntöjä, jotka johtivat pysyvien siirtokuntien ja megaliittisten rakenteiden, kuten Carnac-kivien, perustamiseen Bretagnessa.

Kelttiläiset heimot ja roomalaisten valloitus

Ensimmäisellä vuosituhannella eaa. Kelttiläiset heimot, kuten gallit, britit ja iberialaiset, hallitsivat Länsi-Eurooppaa. Nämä heimot perustivat kehittyneitä yhteiskuntia, joissa oli kehittyneet metallintyöstö- ja kauppaverkostot. Roomalaisten Gallian (nykyisen Ranskan ja sitä ympäröivät alueet) valloitus alkoi vuonna 58 eaa. Julius Caesarin johdolla, mikä johti näiden alueiden liittämiseen Rooman valtakuntaan. Roomalainen aika toi kaupungistumisen, infrastruktuurin kehittämisen ja kulttuurisen assimiloitumisen jättäen pysyvän perinnön teiden, akveduktien ja latinalaisten kielten muodossa.

Keskiaika

Frankin kuningaskunnat ja Karolingien valtakunta

Länsi-Rooman valtakunnan rappeutuminen 500-luvulla jKr. johti germaanisten kuningaskuntien, erityisesti frankkien, nousuun. Kuningas Clovis I:n johdolla frankit perustivat voimakkaan valtakunnan Galliaan. Karolingien dynastia, erityisesti Kaarle Suuren (768-814 jKr.) aikana, laajensi Frankin valtakuntaa suureen osaan Länsi- ja Keski-Eurooppaa edistäen Karolingien renessanssina tunnetun oppimisen ja kulttuurin elpymistä.

Feodalismi ja Pyhä Rooman valtakunta

Karolingien valtakunnan pirstoutuminen johti feodalismin kehittymiseen, hajautettuun hallintojärjestelmään, joka perustuu maanomistukseen ja vasallisuuteen. Pyhä Rooman valtakunta, joka perustettiin vuonna 962 Otto I:n kruunaamisen yhteydessä, pyrki elvyttämään Kaarle Suuren valtakunnan perinnön, vaikka se pysyikin löyhänä valtioiden liittovaltiona. Tänä aikana syntyivät myös vaikutusvaltaiset luostarikeskukset ja yliopistot, jotka vaikuttivat Länsi-Euroopan henkiseen ja kulttuuriseen kehitykseen.

Renessanssi ja varhaismoderni aika

Renessanssi ja kulttuurin kukoistaminen

Italiasta 1300-luvulla alkanut renessanssi levisi Länsi-Eurooppaan 1400-luvulle mennessä ja sai aikaan kulttuurisen ja älyllisen elpymisen. Ranskasta, Alamaista ja Saksasta tuli taiteellisen ja tieteellisen innovaation keskuksia. Figuurit, kuten Leonardo da Vinci, Michelangelo ja Erasmus, antoivat merkittävän panoksen taiteeseen, tieteeseen ja humanismiin. Johannes Gutenbergin 1400-luvun puolivälissä keksimä painokone mullisti tiedon leviämisen.

Uskonpuhdistus ja uskonnollinen konflikti

1500-luku toi protestanttisen uskonpuhdistuksen, jonka aloittivat Martin Lutherin 95 teesiä vuonna 1517. Tämä uskonnollinen mullistus johti läntisen kristikunnan pirstoutumiseen ja merkittäviin poliittisiin ja yhteiskunnallisiin konflikteihin, mukaan lukien kolmikymmenvuotinen sota (1618-1648). Westfalenin rauha vuonna 1648 päätti sodan ja vahvisti valtion suvereniteetin ja uskonnollisen suvaitsevaisuuden periaatteet, mikä muokkasi Länsi-Euroopan poliittista maisemaa.

Valaistuksen ja vallankumousten aika

Valaistuminen

1700-luvun valistus oli älyllisen ja filosofisen kasvun aikaa, joka painotti järkeä, yksilön oikeuksia ja tieteellistä tutkimusta. Filosofit, kuten Voltaire, Rousseau ja Kant, vaikuttivat poliittiseen ajatteluun ja myötävaikuttivat nykyaikaisten demokraattisten periaatteiden kehittämiseen. Valistuksen ihanteet loivat pohjan vallankumouksellisille liikkeille kaikkialla Euroopassa.

Ranskan vallankumous ja Napoleonin aika

Ranskan vallankumous (1789-1799) muutti perusteellisesti Länsi-Euroopan, kukisti monarkian ja perusti tasavallan, joka perustuu vapauden, tasa-arvon ja veljeyden periaatteisiin. Napoleon Bonaparten myöhempi nousu johti Napoleonin sotiin (1803-1815), jotka muuttivat Euroopan poliittisia rajoja ja levittivät vallankumouksellisia ihanteita koko mantereelle. Wienin kongressi (1814-1815) yritti palauttaa vakauden ja voimatasapainon Euroopassa Napoleonin tappion jälkeen.

Teollistuminen ja moderni aika

Teollinen vallankumous

1700- ja 1800-luvun lopulla tapahtui teollinen vallankumous, joka alkoi Britanniasta ja levisi Länsi-Eurooppaan. Tämä ajanjakso toi merkittäviä teknologisia edistysaskeleita, kaupungistumista ja talouskasvua muuttaen Länsi-Euroopan yhteiskuntia maataloudesta teollisiksi talouksiksi. Rautatiet, tehtaat ja uudet viestintätavat, kuten lennätin, mullistavat jokapäiväisen elämän ja työn.

Maailmansodat ja niiden seuraukset

1900-lukua leimasi kaksi tuhoisaa maailmansotaa. Ensimmäinen maailmansota (1914-1918) johti massiivisiin ihmishenkien menetyksiin ja poliittiseen mullistukseen, mikä johti imperiumien kaatumiseen ja kansallisten rajojen uudelleen piirtämiseen. Toisella maailmansodalla (1939-1945) oli vieläkin syvällisempi vaikutus, joka aiheutti laajaa tuhoa ja johti Saksan jakautumiseen ja kylmän sodan järjestyksen perustamiseen. Sodan jälkeisenä aikana syntyi Euroopan unioni (EU), jonka tavoitteena oli edistää taloudellista yhteistyötä ja ehkäistä tulevia konflikteja.

Nykyaikainen kehitys

Euroopan yhdentyminen

1900-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvun alussa on ollut ominaista lisääntyvä Euroopan yhdentyminen. Euroopan talousyhteisön (ETY) muodostuminen vuonna 1957, josta muodostui EU, on edistänyt taloudellista yhteistyötä, poliittista vakautta ja yhtenäismarkkinoiden luomista. Länsi-Euroopan maat ovat olleet tässä prosessissa johtavassa roolissa edistäessään yhtenäisyyden ja kollektiivisen turvallisuuden politiikkaa.

Nykyaikaiset haasteet

Länsi-Eurooppa kohtaa nykyään lukuisia haasteita, mukaan lukien taloudelliset erot, maahanmuuttokysymykset ja populististen liikkeiden nousu. Alue kamppailee edelleen Brexitin, ympäristön kestävyyden ja globalisaation vaikutusten kanssa. Näistä haasteista huolimatta Länsi-Eurooppa on edelleen maailman johtava kulttuurin, talouden ja politiikan alalla.