Luettelo Afrikan maista (aakkosjärjestyksessä)

Toiseksi suurimmana maanosana Afrikan pinta-ala on 30,3 miljoonaa neliökilometriä, mikä on 20,4 prosenttia maapallon pinta-alasta. Nimi Afrikka juontaa juurensa Rooman ajoilta. Rooman aikoina ”Afrikka” oli nykyisen Tunisian koillisosan Karthago-alueen nimi. Myöhemmin Afrikasta tuli Välimeren etelärannikon nimi, ja se on ollut Afrikan mantereen nimi keskiajalta lähtien.

Alueet Afrikassa

• Länsi-Afrikka
• Itä-Afrikka
• Pohjois-Afrikka
• Keski-Afrikka
• Etelä-Afrikka

Maantieteellisesti Välimeri ja Gibraltarin salmi erottavat Afrikan Euroopasta pohjoiseen. Afrikalla on maayhteys koilliseen Aasiaan; Suezin kanavaa pidetään erona näiden kahden mantereen välillä. Afrikkaa muuten ympäröi Atlantin valtameri lännessä, Intian valtameri kaakossa ja idässä ja Punainen meri koillisessa.

Korkein vuori on Kilimanjaro Tansaniassa, 5895 metriä merenpinnan yläpuolella. Pisin joki on Niili, jonka pituus on 6671 kilometriä, ja suurin järvi on Victoriajärvi Itä-Afrikassa, jonka pinta-ala on 68 800 neliökilometriä.

Kuinka monta maata Afrikassa

Afrikka jaetaan usein Pohjois-Afrikan, Länsi-Afrikan, Keski-Afrikan, Etelä-Afrikan ja Itä-Afrikan alueisiin. Manner koostuu 54 itsenäisestä valtiosta ja 8 alueesta. Lisäksi kahdella osavaltiolla on rajoitettu tai puuttuva kansainvälinen tunnustus: Somalimaa ja Länsi-Sahara. Kolme osavaltiota on monarkioita ja loput tasavaltoja.

Afrikan suurin maa on Algeria; vähiten Seychellit. Gambia on Afrikan mantereen pienin valtio.

Kartta Afrikan maista

Itä-Intian ja Länsi-Atlantin valtamerten ympäröimä Afrikka tarkoittaa latinaksi ”paikkaa, jossa aurinko paistaa”. Katso alta Afrikan kartta ja kaikki osavaltioiden liput.

Vaikka useimmat maat ovat kehittymättömiä, Afrikka on yksi maailman parhaista matkakohteista. Suosituimpia kohteita ovat Maasai Maran kansallinen suojelualue (Kenia), Victoria Falls (Sambia), Gizan pyramidit (Egypti), Kapkaupunki (Etelä-Afrikka) ja Marrakech (Marokko).

Aakkosellinen luettelo kaikista Afrikan maista

Vuoteen 2020 mennessä Afrikassa on yhteensä 54 maata. Kaikista Afrikan maista Nigeria on väestöltään suurin ja Seychellit pienin. Katso seuraavasta täydellinen luettelo Afrikan maista ja riippuvuuksista aakkosjärjestyksessä:

#	Lippu	Maa	Virallinen nimi	Väestö
1		Algeria	Algerian demokraattinen kansantasavalta	43 851 055
2		Angola	Angolan tasavalta	32,866,283
3		Benin	Beninin tasavalta	12,123,211
4		Botswana	Botswanan tasavalta	2 351 638
5		Burkina Faso	Burkina Faso	20 903 284
6		Burundi	Burundin tasavalta	11 890 795
7		Kamerun	Kamerunin tasavalta	26 545 874
8		Cabo Verde	Cabo Verden tasavalta (entinen Kap Verde)	555 998
9		Keski-Afrikan tasavalta	Keski-Afrikan tasavalta	4,829,778
10		Tšad	Tšadin tasavalta	16 425 875
11		Komorit	Komorien liitto	869 612
12		Norsunluurannikko	Norsunluurannikon tasavalta	26,378,285
13		Kongon demokraattinen tasavalta	Kongon demokraattinen tasavalta	89 561 414
14		Djibouti	Djiboutin tasavalta	988 011
15		Egypti	Egyptin arabitasavalta	102 334 415
16		Päiväntasaajan Guinea	Päiväntasaajan Guinean tasavalta	1 402 996
17		Eritrea	Eritrean osavaltio	3,546,432
18		Eswatini	Eswatinin kuningaskunta (entinen Swazimaa)	1,163,491
19		Etiopia	Etiopian demokraattinen liittotasavalta	114 963 599
20		Gabon	Gabonin tasavalta	2,225,745
21		Gambia	Gambian tasavalta	2 416 679
22		Ghana	Ghanan tasavalta	31 072 951
23		Guinea	Guinean tasavalta	13,132,806
24		Guinea-Bissau	Guinea-Bissaun tasavalta	1 968 012
25		Kenia	Kenian tasavalta	53 771 307
26		Lesotho	Lesothon kuningaskunta	2,142,260
27		Liberia	Liberian tasavalta	5,057,692
28		Libya	Libyan valtio	6,871,303
29		Madagaskar	Madagaskarin tasavalta	27 691 029
30		Malawi	Malawin tasavalta	19,129,963
31		Mali	Malin tasavalta	20 250 844
32		Mauritania	Mauritanian islamilainen tasavalta	4 649 669
33		Mauritius	Mauritiuksen tasavalta	1 271 779
34		Marokko	Marokon kuningaskunta	36 910 571
35		Mosambik	Mosambikin tasavalta	31,255,446
36		Namibia	Namibian tasavalta	2 540 916
37		Niger	Nigerin tasavalta	24 206 655
38		Nigeria	Nigerian liittotasavalta	206 139 600
39		Kongon tasavalta	Kongon tasavalta	5,240,011
40		Ruanda	Ruandan tasavalta	12 952 229
41		Sao Tome ja Principe	São Tomen ja Principen demokraattinen tasavalta	219 170
42		Senegal	Senegalin tasavalta	16 743 938
43		Seychellit	Seychellien tasavalta	98,358
44		Sierra Leone	Sierra Leonen tasavalta	7,976,994
45		Somalia	Somalian liittotasavalta	15,893,233
46		Etelä-Afrikka	Etelä-Afrikan tasavalta	59,308,701
47		eteläsudan	Etelä-Sudanin tasavalta	11,193,736
48		Sudan	Sudanin tasavalta	43,849,271
49		Tansania	Tansanian yhdistynyt tasavalta	59 734 229
50		Mennä	Togon tasavalta	8,278,735
51		Tunisia	Tunisian tasavalta	11 818 630
52		Uganda	Ugandan tasavalta	45 741 018
53		Sambia	Sambian tasavalta	18,383,966
54		Zimbabwe	Zimbabwen tasavalta	14 862 935

Riippuvuudet Afrikassa

54 itsenäisen valtion lisäksi Afrikassa on myös kaksi riippuvuutta.

1. Réunion ( Ranska )
2. Saint Helena ( Iso- Britannia )

Afrikan lyhyt historia

Muinaiset sivilisaatiot

Afrikka on ihmiskunnan kehto, ja Great Rift Valleyn varhaisimmista esivanhemmista on todisteita. Mantereen historiaa leimaa suurten muinaisten sivilisaatioiden nousu. Noin 3300 eaa. Niilin varrelle nousi muinainen Egypti, joka tunnetaan monumentaalisesta arkkitehtuuristaan, kuten pyramideista, ja merkittävästä panoksesta kirjoittamiseen, taiteeseen ja hallintoon. Myös Egyptin eteläpuolella sijaitseva Kushin kuningaskunta kukoisti, sillä se vaikutti kauppareitteihin ja kehitti omaa ainutlaatuista kulttuuriaan.

Länsi-Afrikassa Nok-kulttuuri, joka on peräisin noin 1000 eaa. – 300 jKr., tunnetaan terrakottaveistoksistaan ​​ja varhaisesta rautatyöstötekniikasta. Bantujen muuttoliike, joka alkoi noin 1000 eaa., levitti maataloutta, kieltä ja kulttuuria Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja muokkasi merkittävästi maanosan väestö- ja kulttuurimaisemaa.

Keskiaikaiset Afrikan kuningaskunnat

Keskiajalla Afrikassa syntyivät voimakkaat ja varakkaat kuningaskunnat ja imperiumit. Länsi-Afrikassa Ghanan valtakunta (noin 300-1200 jKr.) oli vaikutusvaltainen kauppavaltio, joka käytti kauppaa kullalla ja suolalla. Sitä seurasi Malin valtakunta (noin 1235-1600 jKr.), joka saavutti huippunsa Mansa Musan aikana, joka tunnettiin valtavasta rikkauksistaan ​​ja kuuluisasta pyhiinvaelluksestaan ​​Mekkaan.

Songhai-imperiumi (noin 1430-1591 jKr.) seurasi, ja siitä tuli yksi historian suurimmista Afrikan valtakunnista, jonka keskus on Timbuktu, islamilaisen oppimisen ja kaupankäynnin keskus. Itä-Afrikassa Aksumin kuningaskunta (noin 100-940 jKr.) oli merkittävä kauppavaltio, joka kääntyi kristinuskoon 4. vuosisadalla ja jätti jälkeensä vaikuttavia arkkitehtonisia saavutuksia, mukaan lukien kohoavat stelat ja kuuluisa Siionin Marian kirkko.

Etelä-Afrikassa Suuri Zimbabwe (noin 1100-1450 jKr.) tunnettiin vaikuttavista kivirakenteistaan ​​ja toimi merkittävänä kauppakeskuksena. Itä-Afrikan rannikolla sijaitsevat swahili-kaupunkivaltiot kukoistivat kaupankäynnin kautta Lähi-idän, Intian ja Kiinan kanssa ja sekoittivat afrikkalaisia ​​ja arabikulttuureja.

Eurooppalainen tutkimus ja orjakauppa

Eurooppalaisten tutkimusmatkailijoiden saapuminen 1400-luvulla merkitsi uuden ja usein traagisen luvun alkua Afrikan historiassa. Portugalilaiset merenkulkijat, kuten prinssi Henry Navigator, aloittivat Afrikan rannikon tutkimisen etsiessään merireittiä Aasiaan. Tämä aikakausi johti kauppapaikkojen perustamiseen ja transatlanttisen orjakaupan alkuun.

Orjakaupalla oli tuhoisa vaikutus Afrikkaan, ja miljoonia afrikkalaisia ​​vietiin väkisin Amerikkaan 1500- ja 1800-luvuilla. Tänä aikana tapahtui merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia häiriöitä, väestökatoa ja perinteisten yhteiskuntien hajoamista. Eurooppalaiset suurvallat, mukaan lukien Iso-Britannia, Ranska, Portugali ja Alankomaat, perustivat siirtokuntia rannikolle helpottaakseen orjakauppaa.

Siirtomaakausi

1800-luvulla toi ”Scramble for Africa”, jossa eurooppalaiset vallat valtasivat mantereen aggressiivisesti. Berliinin konferenssi 1884-1885 virallisti Afrikan jakamisen, mikä johti keinotekoisten rajojen perustamiseen, jotka eivät huomioineet etnisiä ja kulttuurisia rajoja. Siirtomaavalta toi mukanaan infrastruktuurin kehittämisen, mutta myös riiston, pakkotyön ja vastarinnan.

Suuria siirtomaavaltoja olivat Britannia, joka hallitsi laajoja alueita Itä- ja Etelä-Afrikassa, ja Ranska, joka hallitsi suuria osia Länsi- ja Keski-Afrikasta. Belgian kuningas Leopold II käytti pahamaineisesti hyväkseen Kongon vapaata valtiota, mikä johti laajalle levinneisiin julmuuksiin. Myös Saksa, Italia, Portugali ja Espanja perustivat siirtokuntia.

Taistelu itsenäisyyden puolesta

1900-luvun puolivälissä Afrikassa nähtiin itsenäisyysliikkeiden aalto. Kwame Nkrumahin johtamasta Ghanasta tuli ensimmäinen Saharan eteläpuolinen Afrikan maa, joka itsenäistyi vuonna 1957. Tämä virstanpylväs inspiroi muita valtioita etsimään vapautta siirtomaavallasta. Merkittävät johtajat, kuten Jomo Kenyatta Keniassa, Julius Nyerere Tansaniassa ja Patrice Lumumba Kongon demokraattisessa tasavallassa, näyttelivät ratkaisevaa roolia maittensa itsenäisyystaisteluissa.

1960-luvulla suurin osa Afrikan maista oli saavuttanut itsenäisyyden. Kolonialismin perintö jätti kuitenkin syviä arpia, mukaan lukien mielivaltaiset rajat, taloudellinen riippuvuus ja poliittinen epävakaus. Itsenäisyyden jälkeinen aika koki lukuisia haasteita, mukaan lukien sotilasvallankaappaukset, sisällissodat ja autoritaariset hallitukset.

Nykyaikainen Afrikka

Nykyään Afrikka on monimuotoinen ja potentiaalinen maanosa, mutta se kohtaa edelleen merkittäviä haasteita. Talouskehitys vaihtelee suuresti, ja joissakin maissa kasvu on nopeaa, kun taas toisissa maissa on edelleen köyhyyttä. Vuonna 2002 perustetun Afrikan unionin tavoitteena on edistää taloudellista yhdentymistä, rauhaa ja kehitystä koko mantereella.

Afrikassa on runsaasti luonnonvaroja, kuten mineraaleja, öljyä ja hedelmällistä maata. Korruptio, riittämätön infrastruktuuri ja poliittinen epävakaus haittaavat kuitenkin usein kestävää kehitystä. Näihin haasteisiin vastataan aloitteilla, joilla parannetaan hallintoa, koulutusta ja terveydenhuoltoa.

Sosiaalinen ja kulttuurinen renessanssi

Haasteista huolimatta Afrikassa on sosiaalinen ja kulttuurinen renessanssi. Mantereen rikas kulttuuriperintö ja panos maailmanlaajuiseen sivilisaatioon tunnustetaan yhä enemmän. Afrikkalaisen kirjallisuuden, musiikin, taiteen ja elokuvan nousu globaalille näyttämölle esittelee maanosan eloisaa luovuutta ja monimuotoisuutta.

Teknologiset edistysaskeleet, erityisesti mobiiliteknologiassa, edistävät innovaatioita ja taloudellisia mahdollisuuksia. Afrikan nuori väestö sitoutuu yhä enemmän yrittäjyyteen, teknologiaan ja aktivismiin, mikä muokkaa maanosan tulevaisuutta.